2026

Israelin ja Yhdysvaltojen sotilaallinen operaatio Iraniin on pitkittynyt tulitaukosopimuksesta huolimatta. Hyökkäyksiä tapahtuu. Miten iskut, salamurhat, niiden perustelut ja käytetty kieli ovat vaikuttaneet alunperin jo jännitteisiin tilanteeseen Lähi-idässä ja erilaisiin kumppanuuksiin?

Palestiinalaisalueet Gazassa ja Länsirannalla ovat edelleen Israelin valtion tai siirtolaiskuntien hyökkäysten kohteena. Libanonissa miljoona ihmistä on joutunut lähtemään kodeista ja myös Beirutia pommitetaan. Onko edellytyksiä kahden valtion - Palestiinan ja Israelin - rinnakkainololle?

Mitä kaikesta pitäisi ajatella? Iranin sodan vaikutuksista alustaa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki 23.4. Rauhanklubilla Rauhanaseman Fredrika-kahvilassa klo 18 alkaen.

Suomen ydinenergialakia on esitetty muutettavaksi niin, että ydinaseita voisi tuoda Suomeen tai kuljettaa alueellamme/ aluevesillämme, JOS joku niin haluaisi..

Lisääkö Suomi nyt ydinasevarustelun kierroksia ja ydinaseiden leviämisen riskiä? Vai voisiko tavoitteeksi ottaa päinvastoin Suomen ja Euroopan ydinaseriippuvuuden vähentäminen? Tuoko ydinasepelote lisää turvaa vai uhkaa?

Tilannepäivityksen ydinasekeskustelusta, kehityksestä Euroopassa ja Suomessa antaa Tukholman rauhantutkimuslaitoksen Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö. Suomen lakimuutosesitystä juridiikan kannalta kommentoi etäyhteyden kautta Martin Scheinin, professori ja valtiosääntöasiantuntija.

Keskustelun moderoijia ovat ydinaseseurantaryhmästä : Tarja Cronberg ja Erkki Tuomioja.

Koska kysymys hyvin isosta muutoksesta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, on kaikilta eduskuntaryhmiltä pyydetty kommenttipuheenvuorot. Inka Hopsu vihreistä, Veronika Honkasalo vasemmistoliitosta ja Kimmo Kiljunen sosialidemokraateista ovat varmistaneet tulonsa. Päivitämme muiden kommentoijien nimiä, kun saamme varmistuksia